Olen julkaissut tämän vuoden 2006 reissussa kirjaani ilmestyneen kaavan ennenkin. Aina silloin tällöin aihepiiri juolahtaa mieleeni, niin kuin tänään. Toisinaan haaveilen, että saisin kaavan ratkaistua. Minusta olisi jännittävää tietää, mikä on kappaleen todellinen vetovoima. Ja miksi kappale vetää. Vai vetääkö se lainkaan puoleensa? Jospa onkin kyse vain ilman liikkeestä, kylmän ja kuuman ilman virtauksesta, energian liikkeestä? Entä jos kappaleiden kohtaaminen onkin aivan sattumanvaraista ja holtitonta? Minulla on tänä iltana paljon ajateltavaa.
(Tänään pääsin ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kotiin ennen kello kymmentä, niin ettei minulla ole mitään tähdellistä tekemistä. Tai pitäisihän minun pakata. Mutta en vain osaa tehdä mitään. Istun vaan ja ihmettelen. Semmateksti on oikoluettavana, enkä teatterinkaan eteen voi tehdä mitään, ennen kuin vasta huomenna. Huomiselle minulla onkin sitten minuuttiaikataulu: yliopistolle tekemään osoitteenmuutos, hakemaan teksti, puhtaaksikirjoittamaan, tulostamaan ja kopioimaan se, rekvisiitanmetsästystä, lounas, Turunlinnaan hakemaan postikortteja, teatterille, hakemaan avain uuteen kotiin, siivoamaan sinne, steppaamaan, pakkaamaan… Enää neljä kiirepäivää, sitten huokaisen)
maaliskuu 28, 2008 kello 12:33 ip |
Kuulemma vetovoima ei varsinaisesti ole voima. Kaikki kappaleet liikkuvat muiden voimien poissaollessa suoraviivaisesti massansa hitauden vaikutuksesta. Se, mikä meille vetovoimana näkyy, on kappaleen suoraviivaista liikettä muiden massallisten kappaleiden taivuttamassa aika-avaruudessa. Vielä kun ymmärtäisi miksi vetovoima on suhteessa nopeuden neliöön siten että etäisyyskin trivialisoituu lineaariseksi muuttujaksi. Juosta kovaa, törmätä ja palaa. Palata. Mikä n?