Teurastamojen pyhä Johanna paketoitiin juuri. Kävin eilen katsomassa viimeisen esityksen (ensimmäisen sitten ensi-illan) ja tänään purkamassa sen, mitä purettavissa oli, sekä hakemassa lainarekvisiitat. Hassu ja nopea projekti. Siis koko näytelmä, minun osaltani, ei vain tämä kulunut vuorokausi. En minä osaa sitä sen enempää analysoida, vaikka mieli tekisi (luulen, että olen analysointini tehnyt silloin helmikuun lopulla, ennen esityskauden alkua. Nyt oli näyttelijöiden ja ohjaajan vuoro). Karkasin purkutilaisuudesta ennen henkisen purun alkua. Tähän liittyen: käykää noutamassa uusin Oheinen Kotimaisen kirjallisuuden käytävältä Jusleniasta. Siinä neiti lavastaja avautuu S. Vallealan artikkelissa, kun prosessi on vielä kesken. Lehti digitalisoitunee aikanaan.
Viime viikolla ilmottauduin stepin keskitason kesäkurssille. Ajattelin luulla itsestäni liikoja ja pärjätä siellä stepin lyhytkurssin, irkun, authentic jazzin ja lindyn pohjalta, hahaa. Irkussa käytetään hyvin pitkälti samoja askeleita kuin stepissä, ja jazzissa kävimme kevällä läpi samaa tanssia, mitä stepin lyhytkurssilla. 1+1= heel, heel dig, brush, heel, step, heel, toe. Olen koko viikonlopun treenannut askelia löydettyäni kotini muovimaton alta puulattian. Siis ei, en minä mitään mattoja ole irti riipinyt, huomasin vain, että lattiasta kuuluu muovista huolimatta paljon parempi ääni, kuin vanerilevystä, jonka päällä olen aiemmin irkunnut. Oppimismetodiini kuuluu You tuben stepin opetusvideot, askelten ylöskirjaaminen ja kärsivällisesti niiden päähäni ja jalkoihini nakuttaminen. Toimii.
Ja nyt. Ihan kuin toistaisin itseäni, mutta pitäisi aloittaa ihan todella siihen teatteri-tenttiin luku. Huomenna. Long time no seen, Edun kirjasto. (Huomeniltana palaveeraamme THT:n kanssa klo 18. Aloitetaan toiminta, suunnitellaan kesää. Tervetuloa.)
