Nämä päivät kuluvat nopeaan. Herään aamuvarhaisella keittelemään puuroa ja aamukahvia ja kohta onkin ilta vaan ei hämärtyvä. Se on kai tämä valo, joka on muuttanut päivien kulun talvisen verkkaasta tällaisiksi äkillisiksi ajan pyrähdyksiksi. Eilen jo panikoin hetken kesän ohi menoa, mutta minua lohduteltiin, että nyt eletään vasta kesäkuun alkua. Mutta kun.
Kalenterini on — jos mahdollista — talviaikaakin täydempi kaiken maailman kissanristiäisiä, festivaaleja, työpajoja ja tanssikursseja. On Flowta, steppiä, akrobatiaa, Facesiä, Taiteiden yötä ja figure-treenejä. Ja silti minä pelkään etten ehdi ja kerkiä toteuttaa kaikkia kesäisiä haaveitani. Tahdon lähteä Jäämerelle telttailemaan. Haluan koluta fillarilla Turun saariston ja jalkaisin kaukaisimman Utön saaren. Aion liftata Savonlinnaan syömään lörtsyjä ja käydä Oulun musavideofestareilla (jos tahdot liittyä seuraan liftitoveriksi, pyöräilykamuksi taikka festarifrendiksi, sano hep!). Onneksi kesä on pitkä ja onhan sitä tässäkin jo ehditty lettukestejä viettää ja talviturkki heittää.
